On aika lopettaa miesalaisten '-kun'-puhuttelu: miten puhuttelut vääristävät arviointia ja suhteita
Johdanto
“Miesalaisia puhutellaan -kun-päätteellä, naisalaisia -san-päätteellä.”
Jos kuulut Japanin keskisukupolveen, olet todennäköisesti kuullut tämän tavan koko työurasi. Se on aina tuntunut minusta väärältä.
Miksi “nuoret miehet” eristetään -kun-päätteelle? Sävy on “epäkypsä” tai “asemaltaan alempi”, ja se vääristää suhdetta halusipa ihminen sitä tai ei. Vääristymä vaikuttaa väistämättä arviointiin ja luottamukseen.
Pureudun tässä -kun-kulttuurin ongelmiin sekä omien kokemusteni että nykyaikaisten näkökulmien pohjalta. On aika muuttua.
Miten tällainen kulttuuri syntyi
Mistä juontuu ajatus “miehet = -kun, naiset = -san”?
Sodan jälkeisessä Japanissa koulut ja kerhot opettivat nyrkkisäännön: poikia puhutellaan -kun, tyttöjä -san. Se heijasti sen ajan sukupuolirooleja ja valui sellaisenaan työelämään.
Ajatus, että pojat ovat luonnostaan -kun ja tytöt -san, jäi elämään aikuisuuteen. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut. Tasa-arvo on edennyt, eikä rooleja ja kykyjä enää rajata sukupuolen mukaan. Puhuttelutavat vain jäivät menneeseen.
Huomautus lukijoille, jotka eivät tunne japanilaisia puhutteluja: -san on neutraali ja kunnioittava suffiksi, joka vastaa englannin Mr./Ms.-muotoja. -kunia käytetään perinteisesti pojille, miesalaisille tai läheisille kollegoille. Koska se vihjaa alempaan asemaan, miesten puhutteleminen -kunilla mutta naisten -saneilla koodaa hierarkiaa rivien väliin.
Puhuttelun näkymätön valta
Puhuttelu ei ole vain nimilappu. Sanoilla on voimaa.
Kun miesalaisia kutsutaan -kunilla, se määrittää -sanin kunnioittavaksi normiksi ja -kunin niille, joita pidetään “siipien suojissa”. Kun naisia kutsutaan -saneilla ja miehiä -kunilla, ero näyttää pieneltä, mutta se vääristää työpaikan ilmapiiriä.
- Valtarakenteen säilyttäminen: kieleen rakennetaan hierarkia, joka sementoi johtaja–alainen-suhteen.
- Häirinnän kasvualusta: suffiksi viestii “olet yksi pojista” tai “olet vielä lapsi”, mikä antaa esimiehille tekosyyn puhua alentuvasti – halusivat he sitä tai eivät.
- Vanhentuneet oletukset: “Se-ja-se-kun on kuin perhettä; se-ja-se-san (joka ehkä menee naimisiin ja lähtee) on ulkopuolinen.” Tämä myrkyllinen sävy elää yhä.
Koska puhumme näin päivittäin, vaikutus hiipii syvälle ja muovaa yrityskulttuuria hiljaa. Huomaa myös: samat esimiehet kutsuvat vanhempia miehiä lähes varmasti -saneilla. He osaavat vaihtaa puhuttelun, kun tahtovat.
Elämme aikaa, jolloin alaisestasi voi tulla pomosi koska tahansa. Monet esimiehet johtavat jo nyt itseään vanhempia ihmisiä.
Mitä saat siitä, että takerrut “-kun nuoremmille, -san vanhemmille” -asetelmaan? Vaihdatko todella -san-päätteeseen heti, kun entinen -kun nousee esimieheksesi?
Olen nähnyt yrityksiä. Kun keski-ikäinen mies yhtäkkiä korotti puhuttelua sillä hetkellä, kun joku meni hänen ohitseen organisaatiokaaviossa—ja kumarteli tittelille, joka merkitsee vain siinä yhtiössä—se oli yhtä kiusallista kuin teini, joka hätäilee uuden koulusäännön perässä.
Jos kunnioitat kaikkia alusta lähtien, et tunne häpeää tai nöyryytystä, vaikka entinen alainen nousisi pomoksesi.
Kokemus: aloin käyttää -san-päätettä kaikille
Noin kymmenen vuotta sitten päätin tietoisesti kutsua miespuolisia junioreitani ja alaisiani -san-päätteellä.
Aluksi se tuntui kömpelöltä, mutta hyödyt paljastuivat nopeasti.
- Huomasin kohtelevani heitä vaistomaisesti johdonmukaisella kunnioituksella.
- Keskustelut junioreiden kanssa tasoittuivat, ja dialogi sujui paremmin.
- Tarve esittää roolia tai painaa muita alas katosi, ja luottamus oli helpompi rakentaa.
- Ennen kaikkea minun ei enää tarvinnut keksiä selityksiä siitä, miksi käytin eri puhuttelua sukupuolen perusteella.
Yllätyin, miten oma ajatteluni muuttui. Kun puhuttelu muuttui, myös suhtautumiseni henkilöön muuttui. Kyse ei ole pelkästä etiketeistä, vaan pienestä harjoituksesta, joka muokkaa organisaatiokulttuuria.
Päivitetään puhuttelut nykyaikaan
Moninaisuutta ja inkluusiota arvostavassa ajassa “miehille -kun, naisille -san” on auttamattomasti vanhentunut.
Katso ulkomaille: englanninkielisessä maailmassa käytetään yhä Mr./Ms.-muotoja, jotka ilmaisevat sukupuolen tai siviilisäädyn. Silti nykybisneksessä etunimet ovat yhä useammin oletus, ja Isossa-Britanniassa sukupuolineutraali puhuttelu Mx. (lausutaan “miks” tai “maks”) on ollut käytössä vuodesta 2015. Suunta on tasaisessa, yhtenäisessä kunnioituksessa.
Muutos estää miehiä olemasta “yksi jätkistä” tavalla, joka oikeuttaa huonon käytöksen, ja se estää naisia jäämästä ulkokehälle poikkeuksiksi. Se parantaa häirinnän ennaltaehkäisyä, tekee työpaikoista helpompia kasvaa ja lisää nuorempien työntekijöiden sitoutumista.
Ehdotus: kutsutaan kaikkia -san-päätteellä
Johtopäätös on yksinkertainen.
- Kutsu mies- ja naispuolisia alaisia samalla tavalla: -san-päätteellä.
- Älä pidä tätä kaavamaisena sääntönä, vaan asenteena: jokainen ansaitsee saman kunnioituksen.
Puhuttelu näyttää pieneltä asialta, mutta se muovaa organisaatiosi ilmaa ja ihmissuhteita. Aristoteles muistutti, että teot muodostavat tapoja, ja tavat rakentavat luonteen. Kun vaihdat -kunin -saniin, otat askeleen kohti terveempää työpaikkaa ja luot luonteen, joka kunnioittaa kaikkia.
Loppusanat
Puhuttelut ovat näkymättömiä voimia, jotka rakentavat suhteita.
Miesalaisten kutsuminen -kunilla vääristää arvioita ja suhteita ja sotii tasa-arvoa vastaan.
Älä sivuuta epämukavaa tunnetta. Muuta ensin puhuttelua. Pieni teko kylvää kunnioitusta ja luottamusta — ja kasvattaa eteenpäin katsovaa kulttuuria.
Jos kuulut vanhempaan sukupolveen, muutos tuntuu ehkä aluksi kömpelöltä. Mutta kun teet sen, -kun-päätteeseen takertuvat miehet näyttävät ihmisiltä, jotka ovat jumissa omassa kuvitellussa ylemmyydessään. Uusi nöyryys ei vahingoita sinua.
On aika jäädyttää kulttuuri, jossa vain nuoret miehet ovat -kuneja. Uusi oletus on kutsua kaikkia -san-päätteellä.