Johdanto

Osa 3 osoitti, että nykyiset kansalaiskehitysalustat kätkevät jopa Kami Exceliä suurempia riskejä. Miten generatiivinen tekoäly istuu samaan jatkumoon?

Generatiivinen tekoäly pystyy lukemaan olemassa olevaa ohjelmistoa ja auttamaan migraatiossa tai uudelleensuunnittelussa. Silti varannot, joita ei koskaan kirjoitettu koodiksi – no-code-sovellukset ja RPA-virrat – pysyvät tekoälyllekin läpinäkymättöminä.

Negatiivinen perintö kerääntyy sinne, missä artefakti jäi koodin ulkopuolelle.

Sarja kokonaisuudessaan

  • Kansalaiskehityksen tulevaisuuden hahmottaminen – historia, nykyhetki, generatiivinen tekoäly ja mitä sen jälkeen 0/7 (suomennos tulossa)
  • Onko kansalaiskehitys EUC:n paluu? – Kami Excelin opetukset 1/7 (suomennos tulossa)
  • Oliko Kami Excel todella pahis? – Pelastajasta negatiiviseksi perinnöksi 2/7 (suomennos tulossa)
  • Modernien kansalaiskehitysalustojen valot ja varjot 3/7
  • Mitä generatiivinen tekoäly pelastaa – ja mitä se hylkää 4/7 (tämä osa)
  • Kansalaiskehitys ei ole kaikkivoipa – se on luonnoskehitystä 5/7
  • Näkymävinoumat synnyttävät negatiivista perintöä liukuhihnalta 6/7 (suomennos tulossa)
  • Perintö syntyy jatkossakin – kesytä se silti: kansalaiskehityksen tulevaisuus 7/7 (suomennos tulossa)

Generatiivisen tekoälyn vahvuus – koodiesineiden “sulattaminen”

Legacy-koodin migraatio on perinteisesti ollut valtava urakka. Miljoonat rivit COBOLia tai VB:tä ovat olleet dokumentoimatta ja vaatineet veteraanien osaamista.

Generatiivinen tekoäly murtaa tämän muurin:

  • Automaattinen koodin luku. Se kartoittaa riippuvuudet, hahmottaa kutsupuut ja päättelee muuttujien tai rakenteiden tarkoituksen.

  • Tuettu kielikäännös. Se tuottaa luonnoksia, joiden pohjalta COBOL voidaan siirtää Javaan tai VB Pythoniksi.

  • Puoliautomaattinen refaktorointi. Se purkaa spagettikoodia selkeiksi funktioiksi ja ehdottaa testitapauksia, mikä helpottaa jatkokehitystä.

Lyhyesti: koodina säilynyt varanto voidaan tekoälyn avulla “sulattaa”. Generatiivinen tekoäly on mahdollinen pelinmuuttaja koodipohjaisen perinnön uudistamisessa.

Koodi ei silti takaa pelastusta. Riippuvuudet voivat nojata kadonneisiin ympäristöihin ja organisaatiomuisti voi yhä puuttua. Mutta verrattuna mustiin laatikoihin koodiin tallennetulla varannolla on monin verroin paremmat mahdollisuudet.

Mitä tekoäly ei pysty pelastamaan – artefaktit, joita ei koskaan koodattu

Entä no-code- ja RPA-tuotokset? Ne elävät käyttöliittymätyönkulkuina, joiden sisäinen esitystapa on suljettu toimittajakohtaisiin formaatteihin.

Generatiivinen tekoäly on vahvimmillaan tekstin kanssa. Suojaamattomat tai proprietary-projektitiedostot pysyvät silti lukittuina.

RPA-”flow” näyttää kaaviolta, mutta on usein opakisti paketoitu nippu. No-code-sovellukset saattavat toimia vain toimittajan pilvessä ilman lähdekoodivientiä.

Käytännössä uudelleensuunnittelu on useimmiten nopeampaa kuin pelastus. Tutkimus saattaa tulevaisuudessa päätellä logiikan tallenteista tai kuvakaappauksista, mutta nykyhetkessä mustat laatikot pysyvät suljettuina.

Negatiivisen perinnön vedenjakaja – jätettiinkö se koodiksi?

Nyt vedenjakaja piirtyy selvästi:

  • Jos varanto on koodia, generatiivinen tekoäly avaa väylän uudelleenkäyttöön, migraatioon tai parantamiseen.
  • Jos sitä ei koskaan koodattu, tekoäly ei näe sitä ja uusi alku on usein ainoa realistinen tie.

Se, voiko varanto pelastua, riippuu kysymyksestä: ”jätettiinkö tämä koodina?” Generatiivinen tekoäly tekee tästä rajasta mahdottoman sivuuttaa.

Näkymä eteenpäin – tekoäly ei ole kaikkivoipa pelastaja

Generatiivinen tekoäly on voimakas, mutta kaukana kaikkivoipasta. Se ei voi pelastaa kansalaiskehityksen tuotoksia, jotka ovat jähmettyneet mustiksi laatikoiksi, eikä se voi jälkikäteen oikeuttaa menneitä päätöksiä.

Tekoäly näyttää hinnan, joka syntyi siitä, että päätimme olla kirjoittamatta koodia. No-code-huuman sokaisemat organisaatiot huomaavat, ettei tekoäly tarjoa pelastusrengasta – uudelleenrakennus on tehtävä omin voimin.

Siksi seuraava osa pureutuu hallintoon ja siihen, miten negatiivisen perinnön massa­tuotanto estetään.

Seuraavaksi: Kansalaiskehitys ei ole kaikkivoipa – se on luonnoskehitystä 5/7